IRC-Galleria

No nyt se on takana...huooh, oli se kyllä koettelemus.
Ensin synnytin melkein 1½ vuorokautta kunnes lääkäri päätti tehdä sektion kun katsoi synnytyksen pysähtyneen vaikka mulla oli edelleen supistuksia ja olin -8 cm auki. Yks pahimmista peloista kävi sitten toteen. Leikkaushaavakin sitten oli tikattu päin vittua. No onneks on pillereitä mitä popsia ja aina saa lisää jos loppuu kesken.
Vaava syntyi 5.10.2008 klo 11.37.
Poika painoi 3740 g ja pituus 53 cm. Päänympärys 35,5. Apgar 9/9/9 keltaisuuden vuoksi. Lastenlääkärin mukaan jäntevä terve lapsi. Ihan isänsä näköinen, samanlainen kuoppakin löytyy leuasta ja ihan jäämeren siniset silmät <3 Kaikki loistavasti, meinas tänään päästä itku koti ovesta sisään astuessa. Tissit on kuin Niilin virta, maitoa ois vaikka kymmenelle lapselle...Oli pakko käydä ostaas sähköpumppu vaikka kotona oli käsikäyttöinen, mut se määrä mitä multa tulee ois täys mahdottomuus käsikäyttöisellä pumpata pois. Boobsit on kuin Dolly Partonilla konsanaan. Eipä oo toivoa enempää kuin max 3 h yöunista yhteen putkeen kun tissit alkaa huutaa kuolemaa ja on kuin kiven murikat ellei pumppaa pois. Vauvakaan ei jaksa syödä niitä määriä mitä maitoa on. Mutta onneks tämänkin asian pitäis ajan myötä tasoittua ja ei tarttis pumpata niin paljoa pois.
Laitokselle jäi sitten noin 8-9 kiloa. On se massu outo nyt. Vauvalla kun on hikka ja makaa mun rinnalla niin muistan oikein miltä massu näytti ja miltä se tuntui kun vauva hikkas siellä. Hassua.




Ja tiedoksi että vauvasta on turha kysellä kuvia koska yhteisellä päätöksellä Petrin kanssa tultiin siihen tulokseen että ei haluta laittaa vauvasta kuvia mihinkään (ei edes tänne) esille. Koska meille tärkeet ihmiset yms. ovat nähneet/tulevat näkemään lapsen ihan livenä ja näin ollen ei oo tarpeen levittää netissä niitä. Tää ei kuitenkaan tarkoita etten kertois kuulumisia...myös vauvasta... ;)