IRC-Galleria

jotain uutta tähänkin...

''tuu tähän mun viereen'' <3 kiitos

on vaikee opiskella, on vaikee hymyillä jos ei innosta.. mä tunnen niskassa mailman paineen,kuka uskaltaa olla erilainen, käsi ylös huuda se ääneen, ettei ne harmaana massana nää meit, sulle annoin vallan mut nostaa ja pudottaa, mut täälä varmaa ei oo muutku kuolema ja aarteet matkal ripoteltu harvaan, ois aina parempi tietää ku arvaa, mut kyllä varmaan koulun käynti kannatti, jokupäivä sul hyllyn, pääl pölyttyy ylioppilaslakki, ei must siihen ois ollu, mulle se ei ois ollu muutakun just sitä lakki, olis edes ollu ylioppilas takki, ni sil ois voin ehk pärjätä tääl,ei mul ollu ku se yks mikä menettää, entä jos et ollukkaan varma vielä valmis rauhoittumaan, et osaa seistä paikallaan? entä jos et ookkaan sillä tiellä etkä kulje suuntaan jota sulta odotetaan,
entä jos en ookkaan varma vielä valmis rauhoittumaan, on helppo olla irrallaan,koitetaan nyt päästä ensin kaheksan tosita yli, kyllä mäkin haluun perheen ja vaimon syliin, mut se näyttää monesta kulmasta mailman lopulta, annan sulle aikaa en hoputa, nuoruus pitää kokee se pitää elää, ensin ryömitään ja sitten kävellään

Suurennuslasilla tän mutkikkaan
persoonan, päätä käy tutkimaan riittää mistä kertoa.

Vuoristoradassa hyvässä ku pahassa, oon tän paskan huipul, mut mieli maassa.

Taas nousu johti siihen asti ku just se yks puhelu voi käynnistää vitutuksen.

Mustavalkoista
pujotteluu tunnelmasta toiseen, mut se on kai se joka tekee must erikoisen.

Matalapaineen aika, oon taas alhaalla sillon ku täällä sataa niin sataa sit
kaatamalla, mä pidän sadetta, en aio lähtä uloskaan, mut tuska ja tunteet
tuottaa myös tulosta, mielummin käännän tän edukseni, käsittelen asiat ja
selittelen itelleni.

Eteenpäin vaan se kompassi on Herralla, nyt tuntuu, että
kaikki draama tulee kerralla, lävähtää niskaan, ylikuormittaa.

Suomes ku
olllaan niin lääkkeeks on juomista, mut se on heikko lääke, masennusta ei
poista, noidankehä toinen ruokkii toista. Sille on pantava piste tultava
tolkkuihin.

Mä poljin omat jälkeni näihin polkuihin...

sun pitää olla taas vahvempi ku eilen, sä oot frendies olkapää, tuki pilari ei tunteile, kuunnelles tuntuu siltä et seisot keskel piiriä, ku sul on vaikeet ongelmas ois vitsiä, ku sul on vaikeet ollu ketään ei kiinnosta sun ongelmat on sun ja sä oot yksin niiden sidonnas, ja sitä huomaamattomasti purkaa vihaa, kummallista et kokemuksille ei oo kumppania..
'Siunaantunut'' on tutut kasvot ''ku vieras puhuu'' ja kun ne katsoo suhun '' oot jo vieraantunu'' miks käy näin? miks kuvast ei saa selvempää? joskus on vaikeempi jatkaa ja helpompi menettää.

pitää huomaa millon noustaan ja millon kaadutaan, ilman tukea on vaan niin vaikeeta nousta aamullaa, tää on niille jotka ääntää tuskin saa, miks moni teistä haluu jäädää tuskissaa, niin se pelko vaan kääntää
kulkijaan, jotta kukaan ei meitä täältää tunnistaa

vedä henkee ja puhalla ja puhu omal luvalla, ku sinetit sun huulil rikkoo ni auttaaks burana, kaks tapaa elää, joka tiput tai taistele, mee harmaan kiven läpi tai sit kidut ja vaimenet, puhu suus puhtaaks, muuten sä oot vaarassa, luottamus on pysyvää eikä kaks naamasta, ruokaa sä saat kaupasta vettä sä saat kraanasta, ystävyydet kiven alla, rakkaus suolana haavassa..
miten? rahaa taida saada.. usko, toivo lähempän rakkaus ei oo mulle edes samaa maata, vaikee puhuu kasvotusten, joten oonko pelkuri? huudan kaiken paperilta, palaa sydämmen tuli

pitää huomaa millon noustaan ja millon kaadutaan, ilman tukea on vaan niin vaikeeta nousta aamullaa, tää on niille jotka ääntää tuskin saa, miks moni teistä haluu jäädää tuskissaa, niin se pelko vaan kääntää, kulkijaan, jotta kukaan ei meitä täältää tunnistaa

ongelmii pään sisäl, poljettiin päin niitä, nyt sängys makaa nuori mies makaa pitkin päiviä, kadonnu mielenkiinto,hävinny kiinnostus, toinen käsi nojaa tolppaa toinen käsi kii kossus, Miten täs käy? on helppo arvata sunki, jos elämäs on kolme päivää, Känni, darra ja koulu, mies juoksee karkuun tulevaisuus perässä ''et pääse karkuun kannat menneisyyttäs selässä'' kattopellit irtoaa,
vesi lasi myrskyää, poika pysyy paikallaan päivät pyörii ympyrää, hullut päivät on 24/7, seuraus on teon hinta ja ilman kuitteja eletään

pitää huomaa millon noustaan ja millon kaadutaan, ilman tukea on vaan niin vaikeeta nousta aamullaa, tää on niille jotka ääntää tuskin saa, miks moni teistä haluu jäädää tuskissaa, niin se pelko vaan kääntää, kulkijaan, jotta kukaan ei meitä täältää tunnistaa,